Oppaat ja laskentakaavat

Suomen yleinen arvonlisäverokanta nousi 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Kyseessä oli poikkeuksellinen muutos, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen verokannassa käytetään puolikkaita prosenttiyksiköitä. Aiempi 14 %:n alennettu verokanta (ruoka ja ravintolapalvelut) muuttui 1.1.2026 alkaen 13,5 prosenttiin. Sanoma- ja aikakauslehdille säilyi 10 %:n kanta, kun taas yleisen verokannan (25,5 %) piirissä on suurin osa tuotteista ja palveluista.

Kun verokanta on 25,5 % (desimaalina 0,255): 1. Veroton hinta verollisesta hinnasta: Veroton hinta = Verollinen hinta / 1,255 2. Verollinen hinta verottomasta hinnasta: Verollinen hinta = Veroton hinta * 1,255 3. ALV:n euromääräinen osuus verollisesta hinnasta: ALV (€) = Verollinen hinta - (Verollinen hinta / 1,255) tai suoraan kertoimella: Verollinen hinta * (0,255 / 1,255) ≈ Verollinen hinta * 0,203187

Myyt tuotetta kuluttajalle hintaan 100,00 € (sis. ALV 25,5 %): - Veroton hinta: 100,00 € / 1,255 = 79,68 € - ALV-osuus: 100,00 € - 79,68 € = 20,32 € Jos taas tuotteen veroton ostohinta on 50,00 € ja lisäät 25,5 % ALV: - Verollinen hinta: 50,00 € * 1,255 = 62,75 € - ALV-osuus: 12,75 €

Annuiteettilainassa laina-aika pysyy sovittuna (esim. 25 vuotta). Jos korkotaso nousee, kuukausierä suurenee. Jos korko laskee, kuukausierä pienenee. Kuukausierä sisältää sekä lyhennyksen että korot. Laina-ajan alussa suurin osa erästä on korkoa ja lyhennysosuus on pieni. Lainan pääoman pienentyessä koron osuus pienenee ja varsinaisen lyhennyksen osuus kasvaa.

Tasalyhennyksessä lainan pääomaa lyhennetään joka kuukausi täsmälleen saman verran. Tämän kiinteän lyhennyksen päälle maksetaan senhetkisen lainapääoman mukainen korko. - Plussaa: Kokonaiskorkokulut ovat koko laina-ajalta pienemmät kuin annuiteetissa, koska pääoma sulaa nopeammin. - Miinusta: Maksuerät ovat laina-ajan alussa kaikkein suurimmillaan, mikä vaatii eniten maksukykyä.

Kiinteässä tasaerässä maksat joka kuukausi saman euromääräisen summan korkotasosta riippumatta. Jos korot nousevat, korolle menevä osuus kasvaa ja lyhennysosuus pienenee, jolloin laina-aika pitenee. Jos korot nousevat liikaa, voi syntyä tilanne ("negatiivinen amortisaatio"), jossa kuukausierä ei riitä edes korkoihin.

Palkatessasi työntekijän yrityksen todellinen kustannus ei ole pelkkä bruttopalkka. Työnantaja maksaa lakisääteisiä sivukuluja keskimäärin 20–25 % bruttopalkan päälle: - Työeläkemaksu (TyEL): Työnantajan osuus keskimäärin n. 17,4 % - Työttömyysvakuutusmaksu: n. 0,27–1,09 % palkkasummasta riippuen - Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus: keskimäärin n. 0,5–1,5 % toimialan riskiluokan mukaan - Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu): n. 1,16 % - Ryhmähenkivakuutus: n. 0,06 %

Lakisääteisten sivukulujen lisäksi työnantajan kuluihin vaikuttaa lomaraha (usein 50 % loma-ajan palkasta), sairausajan poissaolot, työterveyshuolto sekä työvälineet. Karkeana nyrkkisääntönä yrityksen kokonaiskustannus on noin 1,3–1,5 kertaa työntekijän bruttopalkka. Esimerkiksi 3 000 euron bruttopalkka tarkoittaa työnantajalle noin 3 700 – 4 200 euron kuukausikulua.

Korkoa korolle tarkoittaa sitä, että sijoituksen tuotto ei makseta pelkästään alkuperäiselle pääomalle, vaan myös aiemmin kertyneelle tuotolle. Kun tuotot uudelleensijoitetaan, pääoma kasvaa eksponentiaalisesti ajan kuluessa. Alussa kasvu tuntuu maltilliselta, mutta 15–20 vuoden jälkeen tuottojen osuus kokonaissummasta ylittää usein itse säästetyn pääoman.

Korkoa korolle -kaava ilman lisäsäästöjä: A = P * (1 + r)^t Missä: - A = Loppupääoma - P = Alkuperäinen sijoitussumma - r = Vuotuinen reaalituotto desimaalina (esim. 7 % = 0,07) - t = Aika vuosina Kuukausisäästämisessä mukaan lasketaan lisäksi säännöllinen kuukausierä ja sen korkoutuminen.

- 10 vuotta: Omaa rahaa säästetty 12 000 € -> Loppusumma n. 17 300 € (tuottoa 5 300 €) - 20 vuotta: Omaa rahaa säästetty 24 000 € -> Loppusumma n. 52 000 € (tuottoa 28 000 €) - 30 vuotta: Omaa rahaa säästetty 36 000 € -> Loppusumma n. 121 000 € (tuottoa 85 000 €) 30 vuoden kohdalla tuoton osuus muodostaa yli 70 prosenttia koko salkun arvosta.