Miten viivästyskorko määräytyy Suomen laissa?
Viivästyskorosta säädetään Suomen korkolaissa (633/1982). Viivästyskorko on korvaus, jonka velallinen on velvollinen maksamaan velkojalle rahasuorituksen viivästymisestä eräpäivän jälkeen. Suomen Pankki vahvistaa puolivuosittain (tammi- ja heinäkuussa) viitekoron, jonka pohjalta lakisääteiset viivästyskorot määräytyvät.
Lainsäädännössä tehdään selkeä ero yritysten välisten kaupallisten sopimusten sekä kuluttajasopimusten välillä:
Sovelletaan yritysten tai viranomaisten välisiin maksuihin (Korkolaki 4 a §). Korkeampi korkokanta turvaa pienten yritysten maksuvalmiutta suuryrityksiä ja julkisyhteisöjä vastaan.
Sovelletaan, kun velallisena on yksityishenkilö tai kuluttaja (Korkolaki 4 §). Kuluttajan suojaksi korko on rajattu, eikä sopimuksessa saa sopia tätä ankarammista ehdoista.
40 euron vakiokorvaus perintäkuluista (B2B)
Saatavien perinnästä annetun lain (perintälaki) 10 e §:n nojalla velkojalla on oikeus saada velalliselta 40 euron suuruinen vakiokorvaus heti, kun kaupallinen maksu on viivästynyt niin, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon.
- Ei vaadi maksumuistutusta: Oikeus 40 euron korvaukseen syntyy suoraan lain nojalla eräpäivän ylityttyä.
- Vain B2B-saataviin: Korvausta ei saa vaatia kuluttajilta, vaan ainoastaan toisilta yrityksiltä tai julkisyhteisöiltä.
- Täydentävät perintäkulut: Jos perinnästä aiheutuu todellisia kuluja yli 40 euroa (esim. perintätoimiston toimeksianto), ylimenevän osuuden voi periä erikseen lain sallimissa rajoissa.
Viivästyskoron laskentakaava ja käytännön esimerkki
Viivästyskorko lasketaan aina todellisten viivästyspäivien perusteella jakamalla vuotuinen korko 365 päivällä:
Esimerkki: 3 500 euron B2B-lasku, eräpäivä 14.1., maksu suoritettu 13.2. (30 viivästyspäivää)
- Laskun pääoma: 3 500,00 €
- Viivästyskorko (10,50 %, 30 pv): (3 500 × 0,105 × 30) / 365 = 30,21 €
- Lakisääteinen perinnän vakiokorvaus: 40,00 €
- Maksettava summa yhteensä: 3 500 + 30,21 + 40,00 = 3 570,21 €